Miltä arkeni näyttää?

Miltä arkeni näyttää?

Tässä postauksessa ajattelin kertoa hieman siitä, miltä tavallinen arkeni näyttää. Olen oikeastaan aikamoinen haaveilija ja taivaanrannan maalari, ja tälläkin hetkellä haaveilen matkasta New Yorkiin, mutta tästä huolimatta arkeni saattaa näyttää jopa hieman harmaalta ja tylsältä. Ehkäpä juuri tästä syystä tarvitsenkin haaveita ja mahdollisuuden aina silloin tällöin vetäytyä omiin pilvilinnoihini. Mutta takaisin maan pinnalle ja harmaan arkeni pariin!

Aamutoimet

Arkiaamuisin kello pärähtää soimaan jo kuudelta, sillä haluan suoda itselleni edes pienen hetken rentoutua ja kaunistautua ennen ruuhkabussiin hyppäämistä. Olen kauan haaveillut omasta koirasta, mutta tullut toistuvasti siihen tulokseen, ettei koiran ulkoiluttaminen sopisi aamurutiineihini tässä elämänvaiheessa, ellen sitten lopettaisi nukkumista kokonaan. Olenkin onnellinen kissanomistaja. On ihana herätä aamuisin tyytyväiseen kehräykseen ja siihen, että jokin pehmeä puskee vasten jalkojani.

Vaikka usein sanotaankin, että aamupala on päivän tärkein ateria, itse skippaan sen lähes tyystin. Ei ehkä kovin järkevää, mutta kun ei maistu, niin ei maistu. Aamupalani sisältää kupin hyvää kahvia ja siinä se. Sitä paitsi kahvilla on havaittu olevan useita terveysvaikutuksia eli en ehkä ole kahveineni aivan hakoteillä.

Opinnot rytmittävät arkeani

Koska tavoittelen kunnianhimoisesti hyvää työuraa, keskityn tällä hetkellä täysillä opintoihin. Voikin siis sanoa, että opinnot rytmittävät tällä hetkellä arkeani – opiskelijabileitä unohtamatta. Olen tavallisesti yliopistolla aamusta iltaan, minkä jälkeen vielä kotonakin jatkan opintojen parissa. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta voin vakuuttaa, ettei se sitä ole. Kun opiskelee itseä kiinnostavaa ainetta, menee aika kuin huomaamatta eikä opiskelu ole pakkopullaa!

Pienet asiat ilahduttavat arjessa!

Aivan täysin pelkkiä opintoja arkeni ei toki ole! Huomaan, että pienet asiat tuovat arkeen iloa. Nautin herkuttelusta, ystävien tapaamisesta, shoppailusta ja hyvistä kirjoista. Oppikirjojen vastapainoksi on mukava lukea romaaneja ja dekkareita, jotka vievät minut hetkeksi aivan toiseen maailmaan, vaikkapa sinne unelmieni New Yorkiin, jonne matkustaminen ei tällä hetkellä ole taloudellisesti mahdollista. Ehkäpä sen upean työuran jälkeen ehdin vielä heittäytyä matkustelemaankin sieluni kyllyydestä! Mutta nyt taidan taas sortua taivaanrannan maalaamiseen, vaikka tarkoituksena oli kuvailla arkeani…

 
 

Comments are closed.